|
Suomi on nöyrästi osallistunut Venäjän vastaisiin pakotteisiin, jonka johdosta elintarvikealan työttömyys on kasvanut. Nytkin yli 180 työntekijää on Venäjän asettamien vastapakotteiden takia irtisanottu tai lomautettuna. Tähän hallitus on vastannut vain lisäämällä uusia uhkia ja leikkauksia kansalaisten toimeentuloon.
Suomalaisen elintarviketeollisuuden kehittämisen kannalta suuntautuminen juuri Venäjän laajoille markkinoille on sekä tuotesuunnittelun että investointien kannalta ydinkysymys. Euroopan
kilpailluille markkinoille on vaikea päästä ja koska nykyaikaisen
elintarviketeollisuuden tuotantomäärät ovat niin suuria, ettei ilman laajoja markkinoita kannata investoida suuria summia tuotekehittelyyn tai tuotantoon.
Useimmat ilmastomuutosta ennustaneet tiedemiehet pelkäävät, että nykyiset suuret välimerelliset vilja-aitat tulevat kuumuuden ja kuivuuden takia ehtymään. Sekin tulevaisuuden näkymä vaatisi suomalaisia satsaamaan oman maatalouden ja elintarviketuotannon ekologiseen kehittämiseen, jonka rahoittamiseen tarvitsemme ennen kaikkea Venäjän suurten markkinoiden tuomia mahdollisuuksia.
Asemoimalla Suomen osaksi ns. idän ja lännen vastakkainasettelua riskeeraamme sekä maamme turvallisuustilanteen että mahdollisuutemme hyödyntää laajasti kasvavaa idän potentiaalia, jossa Kiinan silkkitieprojektit ym. mahdollistaisivat meille uudenlaista tuotantoa ja kasvua. Hallituksen täytyy purkaa osallisuutensa pakotteisiin kiireesti ennen EU:n purkupäätöksiä. Vain tällä tavalla Suomella on edes jonkinlainen mahdollisuus pyrkiä kilpailuun mukaan, johon pakotteiden purun jälkeen esimerkiksi Ranska, Saksa ja Italia ryntäävät pakotteiden aiheuttaman ylituotantokriisinsä purkamiseksi. Elintarviketyöläisten Etelä-Suomen aluejärjestön vuosikokous 11.3.2016
|